Joulu Bulolossa

16.12.2021

Papua-Uusi-Guinea. Bulolo joulu 1992

Teksti: Tellervo Ketola. Kuva: Eero Ketola 

Joulupäivä valkenee sen mukaan mitä nouseva aurinko jaksaa työntää alhaalla olevaa kosteaa sumua pois laaksosta. Papukaijaparvet heräävät yöpymismetsiköistään. Ensimmäiset suuret, kirkasväriset perhoset saapuivat pihapiiriimme. Lämpötila kohoaa nopeasti hellelukemiin. Naapuri tullee kertomaan, että hän oli taas lyönyt vahingossa viidakkoveitsellä matalla riippuvan puhelinjohtomme poikki. Vaneritehtaan sähkömies on heti hälytetty korjaaman katkenneen johdon. "Papua-Uuden-Guinean aika" tarkoittaa usein tuntien odottelua.

Ensimmäinen joulu Papua-Uudella-Guinealla saapui kuin salaa. Aluksi ei edes huomattu, että on jouluaatto. Sitten Eero meni vuoristoon ja haki puolitoista metriä pitkän klinkii- männyn. Joulukoristeita ei ollut valmiina. Ei tullut mieleenkään, että toiselta puolelta maapalloa toisi joulukoristeita tropiikkiin. Joulukoristeet tehtiin yhdessä poikien kanssa leikkaamalla paperista kauniita tähtiä, lumipalloja ja enkeleitä.

Kodissamme on sisällä paljon eläimiä. Pieniä, punaruskeita muurahaisia kulkee katkeamattomana jonona jalkalistoja seuraten. Kaikki ruokatarpeet on paras laittaa jääkaappiin. Sinne eivät pienet muurahaiset pääse. Muurahaisten lisäksi ikkunaverkkojen sisäpuolella liikkuu erikokoisia liskoja. Makuuhuoneessamme asuu yksi, melko kookas lisko. Se on hyödyllinen koska se syö hyönteisiä. Hyvin epämiellyttäviä ovat isot saksantorakat, joita tällä kutsutaan englanninkielisellä nimellä cockroach. Tok pisiniksi torakka on kakalak. Suihkutilan lattialla vilahtelevat torakat nostattavat kielteiset tunteet pintaan.

Pihamaalle leviää savua. Asukkaat kulottavat rinteitä, joihin istutetaan makeaa perunaa. Tien vierelle kertyneitä roskat, kuivat lehdet ja kookospähkinän kuoret poltetaan. Ihmiset kävelevät avojaloin ja kaikilla riippuu verkkokassi selässä tai vatsan päällä.

Jouluyö on kaunis. Katuvaloja ei ole. Avotulet hehkuvat pienten, majamaisten asuntojen edessä. Pimeydessä ihmisten keskustelu sulautuu kaskaiden ja rukoilijasirkkojen sirinään ja naksutukseen. Taivaalla tuikkivat tuhannet tähdet.

 Jouluaattoa eivät kyläläiset vietä. Jouluaamun jumalanpalvelus on tärkeä. Sumuisena tai sateisena aamuna ihmiset tulevat myöhästyneenä jumalanpalvelukseen. Aurinkoisena aamuna he tulevat jo tunteja liian aikaisin. Tilaisuuksien alussa lauletaan tosinaan lähes tunti. Puheen alkaessa myöhemmin tulleet kuulevat myös saarnan. Joulupäivänä rukoushuone on aivan täynnä. Osa kuulijoista istuu ulkona nurmikolla. Kuorolava on koristeltu kauniisti puiden ja pensaiden vihreillä oksilla. Kiinalaisvalmisteiset, kiiltävät "Merry Christmas!" nauhat saattavat olla esillä vielä pääsiäisviikollakin. Ihmiset jaksavat laulaa loputtoman tuntuisesti. Etuosan täyttävät kymmenet lapset. Puhuessa on sellainen tunne, että lapset kuuntelevat sanomaa tarkkaavaisemmin kuin aikuiset. Monille heistä joulun sanoma on varsin uusi. Tapana on, että ihmiset kirjoittavat muistivihkoihin puhujan nimen ja Raamatun kohdat. Toiset kirjaavat kämmeneensä mitä ovat kuulleet.

Johanneksen evankeliumin luvun kolme jae 16 on tok pisiniksi näin: " God i gat wanpela Pikinini tasol i stap. Tasol God i laikim tumas olgeta manmeri bilong graun,olsem na em i givim dispela wanpela long ol. Em i mekim olsem bilong olgeta manmeri i bilip long em ol i no ken lus. Nogat. Bai ol i kisim laip i stap gut oltaim oltaim".

Joulupäivän jälkeisenä päivänä, 26. joulukuuta on Boxing Day, "lahjapakettipäivä". Se on saanut nimensä vanhasta perinteestä, jolloin isännät antoivat palvelijoilleen lahjan ja mahdollisuuden käydä tervehtimässä sukulaisia eli eräänlainen bonuspäivä. Päivä on tärkeä brittiläisen kansanyhteisön maissa. Suomalaista tapaninpäivää vastaavana päivänä Bulolon seurakunnan jäsen, malesialainen May, kutsuu meidän juhlaan jonne kaikki alueen ulkomaalaiset kokoontuivat. Mayn mies oli vaneritehtaan johtaja. Juhla on erityisen mieluinen lapsille ja nuorille. He uivat altaassa, tuleva välillä juomaan kylmää Coca-Colaa ja taas pulahtavat uimaan. Tosin vanhin poikamme Vesa tokaisee: "Haluan Suomeen hiihtämään".

Tok pisinin- kielessä krismas tarkoittaa myös kaikkia juhlia, varsinkin sellaisia, joissa on paljon väkeä ja tanssitaan perinteellisiä tansseja.