Jospa näillä

Runo: Sinikka Opas. Kuva: Eero Ketola

Jospa näillä runoelmilla

voisin kulkea vierellä

kärsivän lähimmäisen,

siten kohdata toisen.

Rinnalla kulkijaa, jos tarvitset.

Me olemme vajavaiset.

Mutta yhteinen taival toivoa tuo.

Siksi ajatukseni tulevat luo.

Kipuilevan ihmisen,

hapuilevan lähimmäisen.

Elämän syöverit syvät.

Tuokoon esille jyvät.

Puinnista tästä tulosta.

Puhdistus myös akanoista.

Näin Hän Elon Herra - kätensä varjoon kätkee.

Vaan kaiken Hän näkee.

Ajallaan meidät vapahtaa.

Kirkkauteensa kohottaa.

Matkalla tällä palaan kiittämään,

Kaikkivaltiasta ylistämään.

Hänen voitostaan kerron,

miten hän hoitaa heikon.

Hän auttaa masentunutta,

toivoa osoittaa uutta.

Jeesuksen sovintoveren vuo,

Taivaallisen Isän luokse tuo.

Siinä saan olla tuomiolla,

puettuna Kristuksen vanhurskaudella.

Siis olen armoistuimen edessä,

pestynä Jeesuksen veressä.

Elämän moni vaihe,

on nyt kiitoksen aihe.